• Pauli Valo

AO:n paperit, osa 1: matkustaminen

OAJ:n ammatillisten opettajien yksi valtakunnallinen järjestö AO ry ei halunnut toimittaa taloustietojaan vuosikokoukseen tulleille jäsenilleen. Jäsenten olisi AO:laisen tulkinnan mukaan pitänyt osallistua päätöksentekoon ilman minkäänlaista mahdollisuutta tutustua esimerkiksi taloustietoihin ennen kokousta. Onneksi mustatakkinen mies sujautti sateisena iltana ruskean kirjekuoren parkatakkini taskuun, joten pääsemme katsomaan, miten AO käsittelee meidän rahojamme.


Kuten OAJ:n Uudenmaan alueyhdistys, myös AO haluaa reissata. Matkustaminen on aina mukavampaa, kun joku toinen sen maksaa ja tämä on myös AO:n hallituksen ohjenuorana.


AO teki tänä syksynä ns. kansainvälisen opintomatkan Reykjavikiin. Matka oli siirtynyt koronan takia pariinkin kertaan, mutta nyt reissuun päästiin. Ihan halpaa matkustaminen ei ollut, sillä arvioidut kustannukset olivat 77 000 euroa. AO:n tilinpäätöspapereissa ja niiden liitteissä tämä matka kuitattiin yhdellä virkkeellä. Koska 77 000 euroa on jäsenten rahana paljon, päätin tehdä vähän salapoliisityötä.


Aiemmin matkan nimi oli opinto- ja palkkiomatka, mutta nykyään siitä puhutaan vain opintomatkana. Kansainväliselle opintomatkalle valitaan jäsenyhdistysten ehdottamia jäseniä 12 henkeä. Valintaprosessit eivät ole avoimia eikä AO kerro valintojen perusteluita. AO edustaa omien sivujensa mukaan yli 9000 jäsentä, joten edes aktiivijäsenistä vain ani harva voi haaveilla pääsevänsä matkalle mukaan koko työuransa aikana.


Sen lisäksi, että opintomatkalle valitaan ansioituneita jäseniä, sinne pääsevät aktiivitoimijalta saadun tiedon mukaan automaattisesti AO:n puheenjohtajisto (3 hlöä) sekä hallituksen varsinaiset jäsenet (12 hlöä). Järjestely on varsin näppärä. Siinä missä muilta jäseniltä edellytetään osaamista (tai uskollisuutta) ja karsinta on erittäin tiukkaa, hallituksen jäsenet pääsevät ilmaismatkalle kahta kättä heilutellen. Tosiasiassa siis näitä palkittuja jäseniä on alle puolet matkan kokonaisosallistujamäärästä.


Ihan halpaa huvitusta tällaiset matkat eivät ole. Viiden päivän reissu Reykjavikiin maksoi osallistujaa kohti noin 2800 euroa, jos reissun arvioidut kustannukset eivät ylittyneet tai alittuneet. Kaiken kaikkiaan AO:n johto ja hallitus kulutti tällöin kokonaissummasta reilut 42 000 euroa.


En vastusta työmatkoja tai opintomatkoja, mutta AO:n tapauksessa ongelmallisia asioita ovat mm. nämä:

1. vain pieni osa matkustajista on aidosti ansioituneita ja muut matkustajat pääsevät ns. jonon ohitse reissaamaan. Miksi?

2. mikä on matkan tavoite? Reykjavikissa mukana oli myös eläkeikäisiä toimijoita. Mihin he tarvitsevat opintomatkaa?

3. käytetäänkö jäsenten rahoja oikein? Aiemmin saamani tiedon mukaan AO yritti vähentää paikallistason jäsentapahtumiin käytettäviä rahamääriä, mutta omaa porukkaa halutaan kestitä entiseen malliin.

4. miten tämän matkan anti näkyy ammatillisten opettajien edunvalvonnassa? Millainen raportti tästä on tehty jäsenille? Mitä oppia saatiin?

5. AO maksaa johdolleen erittäin avokätistä kuukausipalkkaa sivutoimisista työtehtävistä. Tarvitseeko johdon sen lisäksi päästä reissaamaan jäsenten rahoilla?


Käsittelen lähitulevaisuudessa AO:n johdon palkkaa ja palkkioita sekä yleistä rahankäyttöä erillisessä postauksessani. Lisäksi laitan loppuun disclaimerin OAO:lle: kirjoitan tämän tekstin itsenäni, eikä kukaan valtuutettu ole vastuussa minun teksteistäni. Minä en myöskään ole esimerkiksi Matti Seise eikä hän ole minun huoltajani tai holhoojani.





239 views0 comments

Recent Posts

See All

Sosiaalisessa mediassa on käyty viime päivinä keskustelua siitä, kuinka kasvatustieteen teorioiden ei koeta antavan valmiuksia käytännön opetustyöhön. Vastaavasti jotkut kasvatustieteilijät ovat sitä