Tärkeä perusarvo länsimaisissa demokratioissa on sananvapaus. Se kuuluu kaikille. Julkista, sensuroimatonta ja kärkevääkin keskustelua esimerkiksi opetusalan ongelmista tarvitaan. Myös räväkkä, poleeminen ja provosoivakin retoriikka kuuluu julkiseen sanankäyttöön.
Näin lukee opetusalan eettisen neuvoston julkaisemassa kannanotossa 7.5.2019. Kannanoton tärkeys osoittautuu merkittäväksi, kun sitä joutuu pohtimaan monelta näkökulmalta.
Olen jo itse pitkään pohtinut aiheen tärkeyttä ja päätin pureutua aiheeseen hivenen syvemmin.
Peruskäsitys opettajasta on luotu, hyi olkoon, kutsumusopen aikakaudella. Opettajan tuli olla siveellinen, raitis ja nuhteeton kansankynttilä. Kaikuja ja osin jopa ihan käytännön esimerkkejä tästä kutsumuksen taakasta näkyy vielä vuonna 2023. Nykyään se vain on sitä, että mennään Alkoon naapurikuntaan tai muuten rajoitetaan omaa arkea.
Osalle pohdinta osuu sananvapauden pohdinnalla.
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. - Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 12§
Minua on aina ihmetyttänyt käsite siitä, että opettajan olisi asemansa vuoksi pidättäydyttävä yhteiskunnallisesta keskustelusta tai oltava jotenkin irrallinen osa ympäröivää yhteiskuntaa, kun kuitenkin toisaalta usein sanotaan, että kouluyhteisö on kuin pienoisyhteiskunta.
Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. - Suomen valtakunnallinen opetussuunnitelma
Tehtävä on siis opettaa ja tehdä se parhaalla mahdollisella tavalla noudattaen niitä arvoja, joita opetussuunnitelmaan on kirjoitettu. Opetussuunnitelmatyötä ohjaavat monet tahot, ml. poliitikot, joiden kädenjälkeä seurataan yleensä n. 10 – 15 vuotta, kunnes seuraava suunnitelma tehdään. Peruskoulutus ei siis ole yksinkertainen kenttä, jossa opettaja yksin määrittää, mitä luokissa käydään läpi tai mitä ei.
Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.
Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. - Suomen valtakunnallinen opetussuunnitelma
Miten sitten tulisi toimia objektiivisesti omassa työssään? Olen saanut kuulla siitä, että opettajan mielipiteet, oli asia sitten poliittinen, uskonnollinen, ammatillinen tai ammattijärjestön aktiivityötä, ovat vaikuttaneet ko. yksilön arkeen.
Jokainen opettaja tekee hartiavoimin työtä suomalaisten lasten ja nuorten eteen. On äärimmäisen yleistävää mikäli opettajan objektiivisuus nostetaan tikunnokkaan vain hänen mielipiteidensä perusteella. Olen valmis puolustamaan opettajien sananvapautta viimeiseen saakka.
Opettajalla on oikeus omaan yksityisyyteen ja yksityiseen persoonaan ja hän saa ottaa kantaa hyvinkin kriittisesti yhteiskunnan eri ilmiöihin ja asioihin.
Tärkeä perusarvo länsimaisissa demokratioissa on sananvapaus. Se kuuluu kaikille. Julkista, sensuroimatonta ja kärkevääkin keskustelua esimerkiksi opetusalan ongelmista tarvitaan. Myös räväkkä, poleeminen ja provosoivakin retoriikka kuuluu julkiseen sanankäyttöön.
Toisaalta on tärkeää muistaa, että opettajan poliittinen toiminta ei ole rajattua. Opettaja voi kuulua mihin tahansa poliittiseen liikkeeseen ja kirjoittaa julkisia tekstejä poliittisten näkemystensä mukaisesti. Samalla on kuitenkin huomattava, että opetustyössään opettajan tulee aina noudattaa opetussuunnitelmaa ja sen perusteita.
Aina rajat eivät ole selviä. Vaikka opettajalla on sananvapaus siinä missä kaikille muillakin, hänellä on myös lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Yksittäistä työnantajan edustajaa ei pidä saattaa kielteiseen valoon sosiaalisessa mediassa tunnistettavasti ja henkilöön käyvästi
Opettajan ammatti on eettisesti vastuullinen. Pystyäkseen tekemään työtään uskottavasti opettaja ei voi vapaa-aikanakaan julkisesti hyökätä niitä arvoja vastaan, joita hän työssään edustaa. Jos opettaja on sitoutunut opettajuuteen, hän on sitoutunut myös opetussuunnitelman ja koulun arvopohjaan, kuten eri mieltä olevien ihmisten kunnioittamiseen ja yleisiin ihmisoikeuksiin. - Opetusalan eettisen neuvoston kannanotto 7.5.2019
Lojaliteetti omaa työnantajaa kohtaan on syytä muistaa. Lojaliteetti on siis huolehtia siitä, ettei aseta ketään omassa työyhteisössä, useimmiten kaupunkiorganisaatiossa sellaiseen asemaan, jossa kenelläkään ei ole syytä epäillä omaa käytöstäsi suhteessa työnantajaan. Yleisellä tasolla asiallinen ja perusteltu kritiikki ei ole lojaliteetin vastaista. Salassapidettävät asiat luonnollisesti ovat salaisia. Niitä ei huudeta missään.
Myös valtakunnallisen opetussuunnitelman arvoja vaikkapa tieteellisyyden, uskonnonvapauden tai vaikkapa rasismin suhteen on noudatettava. Niiden vastainen toiminta ei ole opettajalle sopivaa.
Opettajan kannattaa kuitenkin miettiä millaisia kuvia ja julkaisuja laittaa esim. somealustoilleen. On aivan selvä, että asiattomat julkaisut voivat haitata opettajan toimintaedellytyksiä aivan samalla tavalla kuin oppilaillakin.
Saako koulussa sitten puhua esimerkiksi politiikasta? Opetushallituksen uutinen 12.5.2021 kertoo seuraavaa:
Saako koulussa käsitellä politiikkaa?
Saa ja kuuluu käsitellä. Yhtenä yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja…
Yhteiskuntaopin oppiaine sisältää myös politiikan lukutaidon. Kouluissa opetetaan erilaiset näkökulmat huomioiden eri ideologioista, politiikasta ja poliittisista puolueista.
Saako opettaja kertoa oman mielipiteensä tai poliittisen kantansa?
Saa, erityisesti jos oppilaat tai opiskelijat sitä kysyvät. Opettaja voi tuoda esiin sen, mitä hän ajattelee esimerkiksi politiikasta tai joistakin poliittisista ideologioista, mutta hänen tulee perustella, miksi ajattelee näin.
Eikö opetuksen pitäisi olla puolueetonta?
Opetus on oppilaita/opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta ja sen perustana ovat ihmisoikeudet. Sillä on kuitenkin arvopohja, joka määritellään opetussuunnitelmien perusteissa.
Opetus perustuu siis hyvin vahvasti voimassaolevan opetussuunnitelmaan ja sen arvoihin. Se ei perustu yksittäisen opettajan ajattelulle, eikä se ole aivopesua tai minkään poliittisen ideologian ohjaamaa. Opettaja toimii virkavastuulla ja hoitaen työnsä erittäin ammattitaitoisesti ja objektiivisesti. Hän peilaa opetussuunnitelman arvoihin ja noudattaa niitä. Opettaja noudattaa lakeja ja hän olettaa myös, että kaikki epäilyt, vihjailut tai muut kuvaamani asiat pitää olla sellaisia, että ne ovat todellakin perusteltuja. Somehuutelu, että open toiminta olisi puolueellista aivopesua sen pohjalta, mitä hän julkaisee, on erittäin loukkaavaa ja väärin opettajaa ja koko alaa kohtaan. Yliopistolla työhyvinvoinnin luonnolla eräs työpsykologian ammattilainen totesi seuraavaa kritiikistä, jonka olen koittanut pitää ohjeenani. Kun saat kritiikkiä: 1) Onko kritiikki asiallista? Törkyä ja henkilökohtaisuuksia ei tarvitse sietää. 2) Onko kritiikki asiasta? Myöskään asian viereinen kritiikki ei vie eteenpäin. 3) Sisältyykö kritiikkiin korjausehdotus? Huutelijoita ja besserwissereitä riittää, erityisesti opetusalalla. Jos jokin kohta jää täyttymättä siirrä ”kritiikki” mappiin Ö.
Toivon siis jokaiselle järkeä ja malttia. Se on monesti paljon pyydetty erityisesti somemaailmassa. Opettajan näkökulmasta sananvapaus ei ole ongelmallista. Opettajan työ on ammatti, se ei ole identiteetti. Jokaisen open tai esihenkilön takana on yksilö, jolla on samat perustuslailliset oikeudet. Opetusalalla työskentelevä ei ole niiden ulkopuolella. Julkaisujen tai sanomisten kautta ei voida tehdä tulkintoja yksilön työmalleista tai tavoista. Se ei ole sananvapautta, se on päinvastaista. Sillä halutaan rajata sitä. Sen tunnelin päässä ei ole valoa. Linkit lainauksiin: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/saako-koulussa-puhua-politiikkaa-kysymyksia-ja-vastauksia-yhteiskunnallisten-asioiden
Comments