Meillä kotona televisiossa pyörii sattuneesta syystä aika usein ranskalainen uutislähetys, ja olenkin sen vuoksi seurannut aktiivisesti Ranskan keltaliivien liikehdintää. Liikehdintä alkoi dieselveron korotuksen vastustamisesta, ja kuukausia jatkunut liike on jo nyt ehtinyt lyödä pahan loven maan talouteen. Liike paisui nopeasti, ja varsin äkkiä dieselveron korotuksen poistamisesta tuli merkityksetön reunahuomautus liikkeen tavoitteiden joukossa. Tällä hetkellä keltaliivien tärkeimmät vaatimukset liittyvät demokratiaan. Presidentti Macron luopui lopulta dieselveron korotuksesta, mutta siinä vaiheessa oli jo liian myöhäistä. Panokset olivat kasvaneet, ja kansalle kelpasi enää demokratia.
Voisiko olla niin, että tämäkin keskustelu alkoi vuosityöajasta, mutta aika pian paljastui, että kyse oli paljosta muustakin: opettajien luottamuksesta ammattiliittoa kohtaan ja kyllä – myös demokratiasta? Olisiko meidän opettajienkin tärkein vaatimus lopulta se, että jos opettajien enemmistö ei vuosityöaikaan halua mennä, ammattiliittomme sitoutuu vastustamaan sitä, olipa sopimuskumppanina oleva kuntatyönantaja siinä vaiheessa asiasta mitä mieltä hyvänsä? Ehkä ammattiliitto voisi jopa sitoutua selvittämään jäsenistönsä kannan asiaan aukottoman varmalla tavalla kuten äänestyksellä, kun kokeiluista on saatu tarpeeksi dataa? Samalla pitäisi tietysti myös sitoutua toimimaan äänestyksen perusteella selvinneen jäsenistön kannan mukaisella tavalla.
Jos vuosityöaika on todella opettajien suurelle enemmistölle parannus, ja ammattiliittomme on varma siitä, että saa neuvoteltua sen ehdot sellaisiksi, että useimpien opettajien tilanne paranee nykyisestä, meidät on ihan varmasti mahdollista vakuuttaa tiukoilla asia-argumenteilla. Jos taas on niin, että ammattiliitolla on hyvin tiedossa, että vuosityöaikamallia ei saada neuvoteltua opettajien enemmistön kannalta hyväksi, mutta liitto katsoo, että siihen on joka tapauksessa mentävä, koska neuvotteluasemaamme vaikuttavat jotkin vahvat ulkopuoliset syyt, voisi tällaisista neuvotteluasemaan vaikuttavista ulkopuolisista syistäkin ainakin yrittää vienosti vihjaista myös jäsenistölle.
Kaipaamiani tiukkoja ja totuudenmukaisia asia-argumentteja en ole toistaiseksi kuullut tarpeeksi ja ammattijärjestön toiminnan demokraattisuudestakin on saattanut herätä epäilyksiä. En ole silti toistaiseksi lähdössä OAJ:sta mihinkään. Odotan kuitenkin ammattiliitoltani vahvaa sitoutumista demokratiaperiaatteseen ja vaadin, että OAJ osoittaa sitoutumisensa tähän periaatteeseen vuosityöaikakokeilun ja vuosityöajasta käytävän keskustelun yhteydessä.