top of page
  • Pauli Valo

Väärät tulokset

Twitterissä ja muuallakin sosiaalisessa mediassa on ollut käynnissä laajamittainen kasvatustieteellinen keskustelu siitä, että PISA-tulokset ovat vääränlaisia eivätkä anna oikeaa kuvaa kokonaistilanteesta.


Ensinnäkin on erittäin jännää, miten PISA muuttuu yhtäkkiä kelvottomaksi tutkimukseksi, kun sen tulokset eivät miellytä. Olemme ratsastaneet PISA-menestyksellä vuosikausien ajan, mutta kun tulokset romahtivat, tutkimus muuttuikin taikaiskusta huonoksi. Lisäksi sopivasti tässä kohtaa keksittiin, että PISA on OECD:n luomus ja siksikin PISA on vääränlainen ja pahasta. Tässä näkökulmassa on paljon samaa kuin siinä, että oma maali on pohjimmiltaan tuomarin vika.


Toiseksi mietin otosta. Viimeisimpään PISA-tutkimukseen osallistui pelkästään Suomesta noin 10 000 oppilasta 241 koulusta. Tämä on erittäin iso otos. On vänkää, että alan parranpäristäjien mielestä näinkin laajan tutkimuksen tulosta vastaan voi räpistellä, jos tulos ei miellytä. PISA-tulokset osoittavat käytännössä jokaisesta maasta sen, miten tehdyt muutokset vaikuttavat suhteessa omiin ja muiden maiden tuloksiin.


Vertailun vuoksi saksalaisen pedagogiikan airueksi nostettu Falko Peschel tutki OMAA luokkaansa YHDEN kerran neljän vuoden mittaisen kauden ajan. Näillä saaduilla tuloksilla on ratsastettu siitä asti. Tämä on kasvatustieteessä täysin hyväksyttävissä oleva otos ja tutkimusmenetelmä, jos tulokset vain sattuvat olemaan tutkijaa miellyttävät.


Nyt olisi korkea aika ottaa pää pois pensaasta, suoristaa vakosammarit ja hyväksyä tosiasiat. Me olemme romahtaneet aiempaan verrattuna pohjalle. Tätä pitää viipymättä alkaa korjata. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet siihen: tutkimusdata kertoo, missä asioissa on menty metsään. Uudistuskiiman sijaan me tarvitsemme riittävät resurssit ja työrauhan tilanteen korjaamiseen.




132 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page