Julkaistu alunperin Facebookin Opettajien vuosityöaika -ryhmässä 3.3.2019.
Kerrassaan ihmetyksen vallassa olen saanut seurata merkillistä tapahtumaketjua. Olen itse väitöskirjatyön ja opintovapaan vuoksi hiukan sivussa arjesta, mutta keskustelua olen seurannut hyvinkin tiiviisti. Ja on pakko todeta, huolestuneena. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on työaikajärjestelmien kehittämisen nimissä aloittanut perusopetuksen vuosityöaikakokeiluja eri puolilla Suomea sovittuaan reunaehdoista KT:n kanssa.
Yhteensä noin 150 opettajaa kokeilee vuosityöaikamallia. Näin järjestö onkin linjannut; erilaisia työaikamalleja kokeillaan. Kokeilut päättyvät vuoteen 2023. Kummallista kyllä, sitä ainoaa tiedossa olevaa oppilaan saaman opetuksen tunnit ja opettajan opetustunnit turvaavaa ja käytössä olevaa opetusvelvollisuusjärjestelmää ei katsota voitavan kehittää lainkaan. Ainakaan minkäänlaisia kokeiluja ei ole käynnissä. Ymmärtääkseni kyse on siitä, että työnantaja ei ole halunnut. Voi hyvällä syyllä kysyä, että miksi.
Itse perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa ei sinänsä ole sen merkillisempää, paitsi että sen sopimusehdot ovat kummallisen väljät, suorastaan kuin työnantajan suunnittelemat, sisältäen suuren määrän sudenkuoppia. Opettajat yleensä, ja yläkoulun opettajat erityisesti, eivät ole ehkä juuri tästä syystä halunneet lähteä kokeilemaan. Kokeilusopimus ei ole lainkaan hyvä aineenopettajille tai erityisluokanopettajille. Tarkemmin tutustuttaessa se ei ole hyvä millekään opettajaryhmälle. Kokeiluun ei ole ollut suurta innokkuutta alakoulun luokanopettajienkaan keskuudessa. Käynnissä oleviin kokeiluihin on kuitenkin saatu ainoastaan alle kymmenen alakoulua mukaan. Yhtään yläkoulua, eikä ainakaan vielä yhtenäiskouluakaan ole saatu mukaan.
Kuten todettua, sopimusehdot, tuo sopimusmalli on kummallisen suurpiirteinen reikäjuusto. Paikallistasolle on sälytetty vastuu sopia tarvittaessa paremmin. Kysyä silti sopii, miksi sopimusneuvottelijat ja asiantuntijat OAJ:n toimistolla ovat jättäneet pohjasopimuksen tuollaiseksi. Nimenomaan heillä tulisi olla OAJ:n puolelta paras sopimusymmärrys ja osaaminen. Heillä on sopimuksia työkseen tekevinä ja tulkitsevina osaaminen nähdä, ennakoida ja poiskirjoittaa sopimusten sudenkuopat.
Näin ei ole nyt lainkaan tehty. Nyt reikäjuusto-sopimuksen ongelmakohtien esiin tuojia kritisoidaan, vähätellään ja yritetään eri tavoin vaientaa. Järjestölehti on maalannut ruusuista tulevaisuutta, kuin vuosityöaikaa indoktrinoiden juttuja opettajista, jotka iltakaudet yhdessä suunnittelevat opetusta, parhaissa jutuissa jo viikkoja ennen varsinaisen koulutyön alkua. Mitä ihmettä, kerta kaikkiaan!?
Viestinnän lainalaisuuksia tuntevien ja ajattelevien ihmisten aliarvioimista on rajata tiedottamista, ensin moderoida ja rajoittaa kuihduksiin sulkemalla avaukset ja sitten lopulta sulkea oma Vuosityöaika - Facebook-sivu, Opettajat ja vuosityöaika – mitä missä milloin ja miksi?. Kun ajattelevien ihmisten pohdittuja ja kriittisiä näkemyksiä ei julkaista sulkemalla kanavat, ongelma (huono vuosityöaikasopimus ja sen kritisointi) katoaa? No, kuten huomaamme, ei sittenkään kadonnut.
Opettajien näkökulmasta nämä ajattelevat kriittiset ihmiset, jotka ovat uskaltaneet kysyä, vaatia vastauksia ja tarvittaessa uskaltaneet asettua oman järjestönsä kantaa vastaan ovat tehneet merkittävän palveluksen kaikille opettajille. Alkuun rohkeiden joukko oli toki pieni. Nopeasti vuosityöaikasopimukseen tutustumalla, vähänkin tutustumalla historiaan; miten tätä on ajettu ja millä ajureilla; miten tästä on kirjoitettu opetusalan ulkopuolella; mitä intressipiirejä on yrittänyt ja yrittää tähän vaikuttaa, pystyy päättelemään, mistä on kysymys.
Antti Hautamäen SITRA-raportti, yhtenä esimerkkinä, kertoo, kuinka opettajien työssä on nyt ”ilmaa”. Työaikaa kehittämällä voidaan säästää merkittävästi: opettajien työmäärää on lisättävä. Vaikka opetuksen laatua ja vaikuttavuutta kuvaavat tutkimukset kertovat muuta, talouselämän etu on, että opetusalan työaikajärjestelmää reivataan ronskisti viikko- tai vuosityöaikamaiden tasolle. Tulokset näissä vertailumaissa eivät opetuksen laadun ja vaikuttavuuden puolesta antaisi tällaiseen aihetta. Mutta se ei olekaan SITRA-näkökulmassa kriteerinä.
Suomessa ja maailmalla on asiantuntija-ammateissa ollut suuntaus kohti joustavuutta, työajan vapauksia tavalla joka mahdollistaa työn tekeminen itselle parhaiten sopivalla tavalla, parhaan lopputuloksen saamiseksi. Työn tulokset ratkaisevat, ei kellokortti- tai muu työajan valvonta. Tuntuu suorastaan kummalliselta, että Opetusalan ammattijärjestö ajaa massiivista suunnittelu-seuranta-valvonta-suunnittelu –apparaattia. Voi vain kuvitella, mitä ongelmia tämäkin aiheuttaa, ellei esimies-alainen suhde ole täysin mutkaton. Tarvitseeko sanoa enempää tästä?
Profession edistäminen voisi olla tavoitteena OAJ:n työssä. Koulutusjohtaja-taustaisen Olli Luukkaisen aikana on tehty kiitettävä määrä koulutuspoliittista kehittämis-, valmistelu- ja edunvalvontatyötä, jopa päätehtävän kustannuksella. Päätehtävät ammattijärjestöllä on oltava kirkkaina mielessä. Kyllä niiden täytyy olla palkka- ja sopimusedunvalvonta ja työolojen parantaminen. Nyt hetkittäin tuntuu, että OAJ on yhteiskunnallinen toimija, joka ajattelee esimerkiksi julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta. Siihen tarkoitukseen nyt kokeiluvaiheessa oleva perusopetuksen vuosityöaikakokeilu itse asiassa sopisikin mainiosti – säästöt on saatavissa opettajien selkänahasta työmäärää peruspalkalla kasvattamalla, opettajia irtisanomalla ja sijaismenoista säästämällä. Vuosityöaika mahdollistaa väärinkäytettynä tämän kaiken. Hyväuskoisuuteni ei riitä vakuuttamaan itselleni, etteikö kuntatyönantaja näitä säästöjä käyttäisi, viimeistään kuntatalouden vaikeuksien kohdalla.
Valistunut lukija muistaa myös julkisuudessa käydyn keskustelun kokonaiskoulupäivästä eri variantteineen. Tällaiseenkin järjestelmään opettajan vuosityöaika olisi kuin vastaus Kuntatyönantajien rukouksiin. Kaikki täsmää. Se ei täsmää, miksi OAJ tätä ajaa. Tarkemmin sanottuna asiaa ajaa sen aika kapea johto.
Jäsenistö on onneksi herännyt. Omaan palkkaan, työsuhteen ehtoihin ja alansa lainsäädäntöön ja määräyksiin, sekä vuosityöaikakokeiluun on herännyt kiinnostumaan opettajia enemmän kuin vuosikymmeniin. Joukossa on ilahduttavan paljon nuoria opettajia, naisia ja perinteisesti passiivisia rivijäsen-opettajia. Ensimmäiset ajatukset kilpailevan liiton perustamiseksi ovat jo nousseet tällä palstalla esiin. Samoin uhkauksia erota nykyisestä liitosta on esitetty enemmän kuin olen koko urani aikana tähän mennessä kuullut. Opettajien malja tuntuu siis viimeinkin vuotaneen yli. Erittäin monella suulla on esitetty, ettei nykyinen liitto omaa tarvittavaa luottamusta jäsenistönsä taholta. Kysymys siitä, kuinka tätä luottamusta voisi parantaa, on visainen, mutta ei ylitsekäymätön.
Miksi järjestö on tästä silminnähden hermostunut? Eikö tämä tilaisuus tulisi käyttää täysillä hyväksi? Tätähän ammattiyhdistys on aina halunnut – aktiivisia, osallistuvia ja ajattelevia jäseniä. Mutta kun tuota vuosityöaika-asiaa nyt pitäisi edistää… tämä onkin huono juttu, pirun huono. Mitä tässä nyt on luvattu, ja kenelle?
Matti Mako YTL, FM lehtori, luottamusmies vv. #professio #oaj #opekevät
Comentarios