OAJ:n rakenne on erittäin raskas, sillä siinä on paikallisyhdistyksiä ja niiden yllä olevia alueyhdistyksiä. Kenellekään ei ole oikein selvää, mitä tosiasiallisesti alueyhdistykset tekevät - paitsi törsäävät opettajien rahoja.
Alueyhdistyksen tehtävät ovat hunajapurkki, johon opetusalan edunvalvojan kannattaa tähdätä, sillä ne tarjoavat hyvää rahallista palkitsemista sekä muita etuja. Näitä etuja voivat olla esimerkiksi matkakokoukset, joiden järjestämiselle ei ole mitään faktisia perusteita.
Esimerkiksi Uudenmaan alueyhdistyksellä on ollut perinteenä järjestää vuosittain kokouksia ulkomailla. Tätä on perusteltu perinteellä (ks. kommentit lähteessä), mutta mitään tosiasiallista hyötyä näistä ison porukan reissukokoontumisista on vaikea nähdä. Vuoden 2014 Dublinin-reissulla on mm. käyty läpi silloisen puheenjohtajan muistitikun sisällöistä arkistointisääntöjä, arkistointikaavaa sekä taloussääntöä. (Lähde: https://www.oajuusimaa.fi/uutiset.html?95 )
Samaisen Uudenmaan alueyhdistyksen hallitus on tämän vuoden heinäkuussa matkustanut koronatilanteen vuoksi Turkuun hotellireissulle pohtimaan mm. Google Driven kansiorakenteita. Vuonna 2016 Uudenmaan alueyhdistys kestitsi toimijoitaan Helsingissä ravintola Sunn’ssa. Ravintolareissulle osallistui puheenjohtaja, 11 hallituksen jäsentä, yksi varajäsen ja neljä hallitukseen kuulumatonta valtuutettua. Sunn on tasokas ravintola, jonka illallismenut ilman juomia ovat noin 50 e/hlö. Varovaisesti tällä summalla laskettuna ravintolaan paloi jäsenten rahoja 850 e.
Vuonna 2016 Uudenmaan alueyhdistyksen hallitus suuntasi tiensä Budapestiin 4. - 7.8.. Matkalle lähti iso leegio edunvalvojia, sillä osallistujina olivat puheenjohtaja, 15 hallituksen jäsentä (sis. alueasiamies), taloudenhoitaja ja kolme valtuutettua, jotka eivät ole edes hallituksen jäseniä. Ohjelman sisältö vaikuttaa varsin kevyeltä muutaman päivän reissukokoukselle, sillä matkalla ei ilmeisesti ole tehty tosiasiallisesti lainkaan yhteistyötä kohdemaan toimijoiden kanssa. (Lähde: https://asiakas.kotisivukone.com/files/oajuusimaa.kotisivukone.com/Kokousselostukset/2016/Kokoustiiviste_5-2016_SH_170816.pdf )
Meno on holtitonta myös muualla. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueyhdistyksen rahankäyttö herättää suurta ihmetystä. Viime vuonna alueyhdistys osti puheenjohtajalta työaikaa sivukuluineen 20281,42€ edestä. Tämä sisälsi yhden viikottaisen työpäivän verran töitä. Lisäksi puheenjohtaja saa maltillisen 8500 € palkkion pelkästään siitä, että toimii alueyhdistyksen kasvoina. Palkkaan on lisäksi tehty talousarvion mukaan 8,9 % kuoppakorotus viime vuoteen verrattuna. Nämä luvut ovat OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistyksestä, mutta samansuuntaisia lukuja on nähtävissä muuallakin. (Lähde: https://www.oajvs.fi/aineistot, talousarvio 2020.)
Alueyhdistyksen puheenjohtajan palkka maksetaan kahden eri vaihtoehdon mukaisesti: ensimmäisessä hänen työaikaansa ostetaan työnantajalta, jolloin 20 281,42 e menee työnantajan tilille ja puheenjohtaja tekee yhden työpäivän verran vähemmän töitä viikossa. Toisessa puheenjohtaja tekee normaalin virkatyönsä viisipäiväisen työviikon mukaisesti ja ottaa täysimääräisesti pj-korvauksen sen päälle. Alueyhdistysten kirjanpidot eivät kerro, kumpaa menetelmää eri yhdistyksissä käytetään.
Näiden rahasummien päälle tulevat vielä muut korvaukset. Samat ihmiset istuvat erilaisissa OAJ:n luottamustehtävissä valtakunnallisella tasolla, alueellisella tasolla ja paikallisella tasolla.
Alueyhdistysten maksamien korvausten suuruutta voi hahmotella miettimällä, mikä olisi täysipäivätyönä hoidetun tehtävän palkka näillä määrillä. Jos Varsinais-Suomen alueyhdistyksen puheenjohtaja tekisi täysipäiväisesti tuota työtään, hän saisi vuodessa yli 100 000 e. Tällaisista summista opetustöissä toimiva saa vain haaveilla.
Alueyhdistysten kulut eivät kestä lähempää tarkastelua muuallakaan. Samat kohtuuttomat korvaukset ovat käytössä eri puolilla maata vähän eri tasoisina. OAJ:n alueyhdistyksiä on Suomessa 17 kappaletta ja mikäli kaikki toimivat suunnilleen samalla kulurakenteella kuin Varsinais-Suomen alueyhdistys, jäsenten rahaa haihtuu noin 3,4 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Kainuun alueyhdistyksen puheenjohtaja saa samalla tavalla laskennallisesti yhdestä työpäivästä 14 000 e/v ja sen lisäksi palkkiota 5000 e/v. Myös pk-seudun puheenjohtaja saa palkkaa 15 000 e/v.
Ylisuurten henkilöstökulujen lisäksi ihmetystä herättää alueyhdistysten holtiton rahankäyttö muillakin osa-alueilla. Pk-seudun alueyhdistys käyttää vuodessa nettisivujen ylläpitopalveluihin ja verkkopankkikuluihin noin 3000 e, kun sivujen hostaus maksaa vain murto-osan tuosta summasta.
Alueyhdistysten rooli näyttää olevan lojaalien jäsenten palkitseminen muiden maksamilla rahoilla. Tästä toiminnasta ei tavallinen jäsen hyödy juuri lainkaan. Kun katsoo julkisia kokousselosteita esim. Uudenmaan alueyhdistyksen sivuilta, näkee varsinaista jäseniä hyödyttävää edunvalvontatyötä todella vähän.
Tuleekin pohtia, olisiko hyödyllisempää lakkauttaa kallis alueyhdistysrakenne ja ohjata hallintoon menevät kulut (n. 100 000 €/vuosi) suoraan paikallisyhdistyksille siten että jokaisen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja saisi järjestön kautta samansuuruisen kiinteän palkkion. Lisäksi osa paikallisyhdistyksistä on päättänyt luopua alueyhdistyksen jäsenyydestä, koska kokee varsin perustellusti, että toiminta on jäsenten varojen väärinkäyttöä.
Comments