• Pauli Valo

Ääniä sairastuvan ikkunan takaa

Eräs läheiseni sairastui vaikeaan työuupumukseen ja siitä seuranneeseen masennukseen Curre Lindströmin kultakauden aikoihin. Tuolloin kaikki mielenterveyteen liittyvät diagnoosit olivat vahvasti stigmatisoituja. Hänen esihenkilönsä mm. kertoi, että olisi parempi, että hänellä olisi jalka poikki, jotta voisi oikeasti nähdä, että hän on sairas ja sairauslomalle on jotain syytä.


Stigmatisoinnista on onneksi päästy parempaan suuntaan ja ihmiset ymmärtävät, että loppuun palaminen voi osua kenen tahansa kohdalle. Valitettavasti opetusalalla nousee työuupumukseen ja loppuun palamiseen liittyen tämän tästä esille äänenpainoja, jotka ovat lähinnä puistattavia.


Jos mediassa on juttua opettajasta, joka ei toivu uupumuksestaan kesäkuun ja elokuun välillä, on varmaa, että paikalle saapuu kommentoimaan seuraavanlaisia opetusalan liepeillä olevia ihmisiä:


Ilkka Imago: ”Ei näistä opettajien uupumisista ja pitkistä toipumisajoista pitäisi puhua mediassa! Aina kun opettajat tulevat esille ongelmiensa kanssa, se tarkoittaa sitä, että alalle opiskelevat tai opiskelijaksi haluavat näkevät, että jotain ongelmia on. Se vaikuttaa negatiivisesti alan vetovoimaan. Meidän pitää näyttää vahvoilta, että tulevillekin lapsille riittää opettajia!”


Ilkka Imagoa eivät uupumusten juurisyyt kiinnosta. Hän haluaa vain, että opettaja olisi kuin isäntämiehen vanha Zetor, joka lähtee aina käyntiin ja pysyy käynnissä hamaan loppuun, eli ainakin sinne eläkeikään asti.


Petra Positiivinen: ”Tulee paha mieli kun näkee, että opettajat uupuvat töissä. Se tarkoittaa, että he eivät rakasta ja välitä tarpeeksi. On kurjaa, että nämä opettajat pilaavat meidän lapsemme. MINÄ kerron joka päivä omille oppilailleni sekä someyhteisölleni, kuinka paljon oppilaani saavat minulta rakkautta.”


Petra Positiivista eivät realiteetit häiritse. Kirkkomaissa makaa paljon niitä ihmisiä, jotka ovat halunneet rakastaa toiset ehjiksi. Siellä makaa myös työn sankareita, jotka ovat mitanneet oman arvonsa vain työnsä kautta.


Tauno Teoreetikko: ”Huomaa, että opettajien teoreettinen viitekehys on puutteellinen. Tämäkin uupunut Marja-Leena on selvästi unohtanut konstruktivismin voimauttavan palon. Harmi, ettei Marja-Leena ole viitsinyt opetella saksaa, sillä hän olisi muuten voinut tutustua Falko Peschelin uraauurtaviin teoksiin.”


Tauno Teoreetikolle maailma rakentuu viitekehyksistä. Teorioille on aikansa ja paikkansa, mutta hälisevä luokkahuone täynnä diagnosoituja ja diagnosoimattomia haasteita on kovin eri asia kuin tutkijakammio, johon Tauno astelee päivittäin vakosammarit kahisten.


Tuula Tuotemyyjä: ”Uupumus on laiskan opettajan sekä puutteellisten välineiden syytä. Yritykseni järjestää koulutusta, jossa laiskat opettajat saavat työkaluja Turun Malli -tuotteideni (TurMA) käyttöön. TurMA aktivoi jokaista oppilasta huomaamaan vahvuutensa opettajasta huolimatta. Kuinka pitkään annamme opettajien pilata lapsemme?”


Tuula Tuotemyyjällä on salkussaan ratkaisu kaikkeen ja hintakin on kohtuullinen. Inhimillisyys sen sijaan on jäänyt jonnekin kauas katkeruuden kassakoneen kilinän taakse.


Edellä kuvatut esimerkit ovat kärjistyksiä, mutta valitettavan todellisia havaintoja siitä, minkälaista porukkaa pyörii opetusalan ympärillä. Näiden tyyppien ohella on toki normaaleja ihmisiä ilmaisemassa huoltaan opettajien jaksamisesta ja kertomassa kokemuksia omista uupumisistaan. Silti tämä saa ihmettelemään: onko opettaja julkinen eläin, joka ei saa sairastua? Onko työolojen kuntoon laittaminen niin mahdoton ajatus, että siltä on parasta sulkea silmänsä ja etsiä syitä olosuhteiden uhrista?


On hirveää ajatella, että edelleen on ihmisiä, joiden mielestä hyvä opettaja ei voi uupua. Ei vain voi.

4 views0 comments